Nuutu ja Pojat: Joulukuu ihana kuu

Arvatkaapa miten kauan on taas odotettu tätä päivää, joulukuun ekaa. No, kauan. Odotus palkittiin, ja pienen tappelun jälkeen suklaakalenterikin suostui muljauttamaan sen ensimmäisen aarteen pois sisuksistaan. =D Kissoille ei sitten kalenteria (tai kalentereita) olla hommattu. Viime vuonna saivat joka päivä yhden herkkunapin, mutta sekin leikki jäi kesken siinä puolessa välissä kun homma alkoi mennä siihen, että Nuu Nuuta ei voinut pätkääkään kiinnostaa mitkää kalan muotoiset ja kanalta haisevat napit, Lurkki taas kiskaisi sitten omansa napaan heti, ja Tumppu ei suostunut syömään sitä muuta kuin kahdessa osassa josta Lurkki onnistui melkein joka kerta syömään sen toisen puolen. Ja voi sitä huutoa kun nappeja ei saanut kuin yhden päivässä. Ihan silkkaa huijausta toisten mielestä. Ja se johti sitten siihen että oltiin pahalla päällä, eikä uskottu kun sanoin että tontut katsoo ikkunasta. xD Niin no, miksi uskoa kun ne tiesi kuitenkin että tulee lahjoja. ;D

Lahjoista puheenollen, tänä vuonna on poikien lahjojen kanssa valinnan vaikeutta. Se on varmaa, että nyt ei leluja tule, koska viime joulultakin on vielä kaksi hilepalloa odottamassa käyttöä. Niistä ainakin toisen annan piakkoin käyttöön, koska yksi hilepallo on tehnyt kummallisen katoamisen.

Uudet märkäruokakipot on nyt harkinnassa, alkavat olla jo hyvin palvelleita. Harmi kun noita samanlaisia ei mistään enää löydy. =( Lurkillahan on muutenkin erilainen kippo kuin toisilla, ja mukavaahan se olisi että kaikilla on samanlaiset.

Sitten se isoin lahja jota olen miettinyt jo yli vuoden. Uusi kiipeilyteline. Joko uusi iso tuohon olkkariin, ja se vanha siitä makkarin ikkunan eteen, tai sitten makkariin yksi pieni. Olen pikkuhiljaa kallistumassa sen uuden ison kannalle. Saisivat tuosta vanhasta hyvän kyyläys paikan makkarin ikkunalle, ja kaikki kolme pääsisi katsomaan ikkunasta yhtä aikaa. =)

Tässä me Lurkin kanssa viime viikolla vähän jo katseltiin mahdollisia kiipeilytelineitä. En sitten tiedä tarkoittiko pikkuinen että pitää valikoimasta vaiko ei, mutta joka ikiselle telineelle jonka kuvan katsoin isompana, piti miukaista. xD

Annetaan ajatuksen vielä vähän kypsyä. =)

Mutta nyt kun marraskuu jäi taakse, voidaan vähän muistella mitä kaikkea silloin tapahtui. Aloitetaan siis kuvasaaste viime kuusta, tai itse asiassa ihan sieltä lokakuun viimeisistä päivistä.
Katsokaapa nyt mitä menin tekemään poikien palmulle! Ei voi Tumppukaan enää loikoilla palmun alla. Mutta ei hätää, uutta ja runsaampaa lehtä sieltä on puskemassa kovaa vauhtia. =)

Ja mitä mentiin tekemään Lurkin tuolille sitten! No se oli täysi vahinko että tuoli räsähti rikki. Täytyy myöntää että se on vieläkin korjauksen alla, mutta kissojen painon se kyllä kestää vaikka sitten rikkinäisenäkin.

Ensi lumi tuli meille ihan lokakuun viimeisenä päivänä, ja tottahan sitä piti ihmetellä. =)

Lurkin mielestä meillä oli sitten heti ihan kauhean kylmä kun mittari laski pakkasen puolelle. Ei auta siis muuta kuin mennä nukkumaan säkkituoliin melkein patteriin kiinni. Ei oo kylmä ei.

Nuu Nuun silmäthän ei toisiaan sitten tykänneet ollenkaan vaihtelevasta säästä, ja poika olikin muutama päivän silmäpotilaana. Niin rassukka ilmeellä siinä sitten poseerattiin.

Pakkasten tullessa myös viimeisetkin kärpäset päätti heittää henkensä keittiön ikkunan väliin (ja tässä vaiheessa kysymys kuuluukin, miten ihmeessä ne aina löytää tiensä sinne kuolemaan?!?). Ja kun Lurkki sitten vielä uskoisi että ne kaverit ei siellä enää lentele. Ikkunanpesua Lurkin tyyliin. Nuollaan niin ylhäältä kuin vain pystytään, ties vaikka saisi ne kärpäset sieltä pois.

Tumppuhan päätti sitten että tämä aina kielletty pöytä ei ole häneltä enää kielletty. Niin, kun toinen vain niin kiltisti siellä loikoilee. Ja pakkohan se on myöntää, siitä on tullut Tumpulle sallittu paikka, toki joskus tulee ajettua jässikkä pois sieltä. Onko muten parempaa paikkaa odotella ruokaa, kun makoilla ruokakaapin ala puolella...