Tumpun synttäritouhut (lopultakin)

Tumpun synttäreiltäkin on kuvia julkaisematta, joten pistetään niitä esille nyt.
Sattuipa sinä viikonloppuna sitten niin, että olin taas poikien kanssa yksin kotona isännän ollessa jälleen reissussa. Tämän takia Tumppu saikin lahjansa sitten kahtena päivänä, eli tavallaan niitä juhlia pippaloitiin viimeisen päälle kunnolla ;)
Synttäripäivän illalla oli ensimmäisen lahjan vuoro, sen pihvitikun josta toki koko porukka pääsi nauttimaan. Ja meinasikin käydä niin, että tikku oli kadota kokonaan Lurkin suuhun.
Innokkaasti oli koko kolmikko heti nuuskimassa herkkupalaa.
Mutta Tumppu tietenkin sai ensimmäisenä ottaa maistiaiset.
Sitten kun otin tikun kokonaan pois paketista, alkoi tapahtua. Nuu Nuu otti kiltisti palan tikun päästä, mutta Lurkki ei millään olisi jaksanut odottaa omaa vuoroaan ja tunki väkisin toiseen päähän.
"Mä haluan kans syödä tätä, väistä Tumppu!"
"Oikeesti, antakaa nyt mullekki!"
"Mä otan sen NYT!"
Ja totta tosiaan otti. Lurkki lähti tikku suussa pakoon xD Onneksi ehdin sen saamaan kiinni ennen kuin ehti rohmuta siitä palaakaan.
Ja kuten kuvasta voi nähdä, Lurkilla meni lopulta tikut ja nakit sekaisin ja tähän loppui myös kuvien otto yhtä aikaa kun yritän syöttää tuota tikkua pojille. Lurkki meni ja puraisi minua sormeen juuri kun otin tämän kuvan <:D Sen jälkeen loppu tikku laitettiin paloiksi ja jaettiin jokaisen kesken. Ja minä jäin hoitelemaan Lurkin hampaista tulleita haavoja xD "Ai hitto täs on nyt jotaki kovaaki, mikä puruluu versio tää on, ku ei mee hampaat läpi?!" Seuraavana päivänä oli sitten aika antaa se toinen lahja, ja Tumppu saikin oikein itse valita, haluaako kultaisen vai punaisen hilepallon. Punainen vei voiton, kun vein ne pojalle vierekkäin tuohon pöydälle. Sen se nappasi heti haltuunsa :)
Ja siitä alkoikin kunnon palloleikki taas. Tumppu kun niin noita palloja rakastaa.
Se tippui lattialle monesti...
Mutta onneksi oli äiskä aina sen palauttamassa takaisin pöydälle.
Ja palloittelu sai jatkua :)
Välillä piti kellahtaa makoilemaan ja jatkaa leikkiä siinä.
Sitten piti pysähtyä miettimään, että mitäs sitten pallolla seuraavaksi tekisi.
Laittais vaikka suuhun >:D
Ja kun oli maistettu, jatkettiin pöydällä leikkimistä.
Ja taas lähtee lattialle. Itse asiassa suoraan minua päin tuli tämä ampu.
"Oho, se tippu taas." Pallosta lähti todella paljon noita "nauhoja" irti, ja Tumpun suusta tässäkin törröttää yksi.
Niin nopeat ja viuhuvat tassut oli välillä, ettei kamerakaan oikein pysynyt mukana :D
Fiuu, sinne menee taas.
Lopulta Tumppu kyllästyi leikkimään, ja yksi syy taisi olla sekin, että olkkarista kuului vihaista pientä tuhinaa ja huutoja...
Ja äänethän lähti tästä kaverista >:D Lurkki kävi pari kertaa pöllimässä Tumpun pallon ja kun sen otin siltä pois ja yritin selittää että se on nyt Tumpun pallo, saat leikkiä sillä sitten myöhemmin, niin eihän Lurkki millään meinannut tajuta, ja suutahti.
Lopulta kävin sitten etsimässä lelulaatikosta Lurkille oman pallon, se sai tämän täysin samanlaisen, joskin eri värisen pallon tasan kuukautta ennemmin.
Kärsinythän se jo on, ja kuten kuvasta voi huomata, Lurkin mielestä oma pallo on ihan mälsä.
"Mä en ala. Toi sai ihan uuden pallon, ja mun pitäs muka leikkiä tällä vanhalla. Et kiitti vaan. Mur!"
Sittemmin Lurkki on tuon punaisenkin pallon onnistunut kynimään jo melkein yhtä hienosti kun tuon omansakkin. Ja noh, harvoin Tumppu saa rauhassa pallollaan leikkiä, kyllä se vain aina menee siihen, että Lurkin on pakko mennä väliin säätämään jos näkee Tumpun jollakin pallolla leikkimässä.
Mutta onneksi meillä noita palloja kuitenkin löytyy vähän joka lähtöön :)

Tumppu 6v!

Tänään juhlitaan meidän keskimmäistä "kakaraa" eli Tumppua, joka on kuin varkain ennättänyt jo 6 vuoden ikään :D Herra sen kuin komistuu, ja tuntuu vain lisäävän vauhtia mitä vanhemmaksi tulee, meinaan tämä musta hevonen voittaa laukkakisoissa toiset mennen tullen. >:D
Poika saa lahjaksi rapsutuksia, pusuja, haleja ja lihaisan herkkutikun, josta toisetkin pääsee osingoille. Ja päivänsankarina Tumpulla on toki myös etuoikeus syödä enemmän ruokaa mitä muut.
Ja kuten asiaan kuuluu, piti pojasta virallisia synttärikuviakin napsia eilen. Koska päivä oli taas kuuma kuin sanonko mikä, niin Tumppu ei pahemmin jaksanut turhia liikkua. Joten saldona oli liuta hyvin rentoja, mutta niin Tumppumaisia kuvia. :)
Niissä röhnötettiin.
Röhnötettiin ja nukuttiin.
Odotettiin ruokaa.Odotettiin edelleen ruokaa ja poseerattiin.
Sekä vain poseerattiin :D
Meidän omaa rakasta mustaa ja maailman parasta veljeä onnittelee henkilökunta, sekä tietenkin Nuu Nuu ja Lurkki <3

Mitä tapahtui synttäreillä

Niin ne vain Tumpun synttärit on juhlittu. Eihän me nyt viikkoa niitä juhlittu, en vain taas ennemmin ehtinyt kirjoittelemaan. ;D
Me päätettiin ottaa nämä juhlat rennosti, niin kuin sankari itse halusi. Aamu alkoi tietenkin sillä sapuskan odottelulla, ja onnen toivotuksilla. Kas tässä Tumpun virallinen synttäri poseeraus heti aamusta.
"Ai mä oon nyt 5v. No antaa tulla sit onnitteluja, mutta älä laula."
Nuu Nuu ja Lurkki päätti antaa sankarin paistatella hetken parrasvaloissa, ja kiltisti odottelivat pöydällä että saatiin päivänsankarin onnittelu rapsutukset ja pusuttelut hoidettua. =)
"No niin, vipinää kinttuihin että täälä saa sitä murkinaa."

Tumppuhan otti juhlat rennosti. Vähän piti Lurkin kanssa vetää rallia, nukkua ja käydä tietyin väliajoin pyytämässä rapsutteluja. Sillä saralla Tumppu oikein vaati kaiken huomion. Normaalisti poika tahtoo syliin makoilemaan vain silloin kun olisi sen mielestä jo sapuskan aika, tai iskee hillitön halipula, mutta nyt syliin tultiin vähän väliä.
Lahjaksi oltiin päätetty jo ennemmin antaa kunnon herkkuateria, ja pitkä leikkihetki. No, ateria onnistui, mutta arvon sankarin mielestä synttäripäivänä on ihan turha alkaa rehkimään, ja leikki jäi siihen että herra lätkäisi pallot mäkeen ja päätti että voisit vaikka rapsutella sen pallon viskonnan sijaan. xD
"Kuvaas nyt ku oon niin komeena, ja sitte voisin ottaa pikku tirsat."Tirsat otti joo, ja sen jälkeen oli vuorossa se juhla-ateria. Katkarapuja niin paljon kun napa vain vetää. Toki toisetkin pääsi nauttimaan siitä. Nuu Nuu ei niistä pikku "matosista" välittänyt, ja antoi suosiolla Tumpun syödä omansa. Lurkki se taas piti niistä niin paljon, että tässä mentiin jo ilman lupaa syömään sankarin kiposta, kun herra itse tyhjäsi sitä Nuu Nuun kippoa.
"Jättää ny hyvät sapuskat siksi aikaa tähän ku nuohoaa toisen kippoa, mä kyllä nyt vähä maistan sitte täältäki."Kunnon aterian jälkeen oli taas aika vetäytyä torkuille, massu täynnä.
"No onko pakko nyt kuvata, etkö sä oo jo tänään räpsiny tarpeeksi kuvia?!"

Mitäpä sitä sankaria sen enempää häiritsemään, annettiin toisen nukkua rauhassa. Mutta mitäs tapahtui kun herättiin. Tässä siitä oiva näyte, Tumppu vaatimassa taas rapsutteluja.=)
"Nää pippalot ei oo vielä ohi, mä haluan syliin nyt!"
Näillä eväillä meillä juhlittiin Tumpun synttärit. =)

Tumppu 5 v!

Jos Nuu Nuu ja Lurkki on kevään lapsia, niin Tumppu on sitten näitä (alku) syksyn pienokaisia.=) Tänään juhlitaan siis meidän trion keskimmäistä lapsukaista, pöllösilmäistä, silkkiturkkista, aina niin tyylikästä Tumppua joka veivaa mittariin jo vitosen. =OTämä pikkuinen rääpäle muutti meille 14.11.2003, 3kk ikäisenä. Tarkkaa syntymäpäivää ei ole tiedossa, mutta sitä juhlitaan aina näin 14.8. Pieni Tumppu oli vain yhtä karvaa jossa oli isot silmät, kun meille saapui. Ääntään ei ole ikinä säästellyt, heti ensimmäisenä yönä saatiin todeta että mykkä tämä ihka aito navettakissa ei ainakaan ole. <=DÄäni ei paljoa ole pentuajasta pojalla muuttunut, mutta kokoa on tullut sitten senkin edestä. =)
Nautiskeleva, haaveileva iskänpoika joka rakastaa rötkötellä, mutta myös nukkua ahtaissa ja välillä mitä kummallisemmissa paikoissa. Porukan kiltein, mutta tarpeen vaatiessa myös tulisin. Tarkkaan harkitseva neropatti joka keksii aina ensimmäisenä miten mikäkin toimii, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. ;D
Arasta ja pelokkaasta pojasta on vuosien aikana kasvanut kissa joka on täynnä yllätyksiä, energiaa ja rakkautta. Vauhdikas ja äänekäs, joskus jopa pelottavan vaativa pallotaituri joka jaksaa leikkiä ja pitää huolta toisista, ja ennen kaikkiaan pitää huolta omasta ulkonäöstään. =)
Onnea siis meidän omalle äänekkäälle pallopelien mestarille ja filosofille, koko perheen rakastamalle mustalle “prinsessalle” meiltä kaikilta.=D

Laatikko, tuo ilonaihe

Meillä ollaan nyt viikon ajan saatu iloita uudesta pahvilaatikosta. Lurkki remppas sitä vähän, mutta sitten Tumppu päätti että tämä on mun! Mitä pienempi laatikko, sen paremmin Tumppu viihtyy. =) Siellä se poika nukkuu joka välissä. Kovinhan Lurkki sitä käy remppailemassa aina kun siltä tuntuu, mutta ei se Tumppua haittaa. Seinät on aika räjähtäneet, eikä tahdo kunnon kerälle sinne mahtua, mutta entäs sitten, pääasia että se on ahdas. =)
Nuu Nuu kävi ihmettelemässä että mitä kuules sä kaiffari sie makaat, ja miten sä mahdut sinne?!
"Pöljä tunkenu ittensä tonne. Miten se sieltä pois pääsee?"

"Kuulkaas nyt, mä mahdun tänne ihan hyvin. Ei oo ahdasta, uskokaa jo."
Välillä on kuitenkin hyvä vähän verrytellä, ettei paikat jumitu. =)
Tältä laatikko näyttää tyhjänä. No vähän vain repaleinen. ;D
Lurkki meni tekemään remppaa, mutta päätti että jos joku toinen kerta. Nyt ei huvita.Ja Tumppu pääsi takaisin nukkumaan uuteen ihanaan petiin. =) Pää vain ei enää mahtunut tupiin. =DSellainen uusi kiva sänky Tumpulla, ja vielä kunnia paikalla olkkarissa, siitä näkee taas joka paikkaan. =)