Meillä oli tuossa jokunen viikko sitten melkein kunnon lintu kekkerit.
Sattui käymään niin, että olin vessaa siivoamassa ja kuulin tömähdyksen ikkunasta. Arvasin sitten heti että taas siihen kävi joku lintu vähän tekemässä lähikontaktia. Ei ollut ensimmäinen kerta sillä viikolla, parikin eri talitinttiä kävi vähän kopauttamassa jo aijemmin kun kärpäsiä ja muita öttiäisiä yrittivät napsia. Pikaisesti sitten kurkin tuosta olkkarin ikkunasta parvekkeen läpi, että eihän käynyt mitenkään. Ja luulinkin että lintu oli matkaansa jatkanut.
Mutta onneksi meillä on tarkkasilmäinen Nuu Nuu, joka olikin nähnyt miten tämän pikkulinnun kävi. Poika juoksi ikkunalaudalle ja tuijotti silmä kovana pöydälle. Pakkohan se oli sitten katsoa tarkemmin pöydän suuntaan, ja siellä se oli, pikku reppana oli tipahtanut kukkaan.
Selällään siellä makasi pää mutkalla, ja ehdin jo surkuttelemaan että henkihän siltä on pois. Sitten huomasin että lintu avasi suunsa ja vähän räpiköi, niin että tipahti siitä kukkapuskasta pöydälle. Kampesi itsensä makoilemaan, ja veti kunnolla happea.
Siinä vaiheessa Nuu Nuun saalistusvietti nousi niin isoksi, että jätkä huuteli, häntä viuhtoi ja kauhoi etutassuilla ikkunaa. Linnun ja Nuu Nuun välimatka oli vain n.40cm, mutta se hemmetin ikkuna oli välissä...
"Sielä se on. Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. Ja se on vie noin pieniki."
Siinä me sitten istuttiin ikkunan edessä ja katsottiin miten lintu alkaa virkoamaan. Toki molemmilla oli "vähän" eri odotukset. Nuu Nuu kovasti tahtoi päästä popsimaan linnun suuhunsa, minä toivoin että siitä virkoaa kunnolla kun saa hetken lepäillä.Pikaisen luontokirjan selauksen jälkeen, sainkin selville että kyseessä on tosiaan ihan aikuinen lintu, eikä mikään poikanen mitä luulin. Hippiäinenhän se siinä silmien alla oli. =)
Pieni kuin mikä.
Nuu Nuu oli hyvinkin valppaana koko ajan, nenä kiinni lasissa.
Tumppukin tuli lopulta ihmettelemmän, että mitä ihmettä noi nyt katselee. Voin sanoa, että onneksi lintu oli vähän piilossa, ja Nuu Nuu linnoittautui vielä kunnolla näköesteeksi. Olisi meinaan ollut kauhea meteli jos meidän kaksi kovaäänistä käkättäjää olisi sen myös nähnyt. Siinä olisi varmaan revitty verhot ikkunalta, kaadettu kukat ja tapeltu keskenään lintupaistin toivossa."Nyt en kyllä tajua mitä toi tekee. Pitäsköhän käydä kattoos vähä lähempää..."
"Ai sä et päästä mua lähemmäs. Kertosit ees mitä sä mulkkaat!"
Lurkki tähysti telkkarin päältä."Hei Tumppu, mitä sie oli, näiksää mitää?"
"Kuulkesä mua?! Haloo, katto ny tänne päin, mitä sie oli?!""No en mä tie ku ei se sanonu, enkä mä mitää nähny. Äläkä ny riehu sie."
Noiden kahden miettiessä, Nuu Nuu otti vain parempaa asentoa ikkunalaudalla."Täs tulee aiva väsy. Hidas kaveri toi hippi."
"Hei nyt se liikkuu tuola. Tuus tänne Nuu Nuun työ, tuu tuu tirppa."
Puoli tuntia se hippiäinen siinä hengaili, ja sitten alkoikin olemaan hyvinkin voimissaan. Pää pyöri, ja tuimasti tuijotteli ikkunan läpi pällistelevää kissaa. Kovasti jo alkoi miettimään pois lähtöä. Tässä vähän lähempää kuvaa meidän pienestä potilaasta. Ikkunan läpi nyt ei parempaa saanut huonolla kameralla. Jos olisin siivonnut parvekkeelta jo kaikki kukat pois, kuten oli suunnitelmissa, niin varmana olisi tämän kaverin loru loppunut. Taustalla oleva kukka pelasti sen hengen, koska muuten olisi tipahtanut kyllä kovalle pöydälle tai sen yli kovalle betonille.
Kerrankin jotain hyvää seurasi siitäkin, että päätin taas vain siirtää askareita myöhemmälle. =D
Sitten ihan yllättäin se lensi parvekkeen kaiteelle. Siinä vaiheessa Lurkki ja Tumppukin näkivät sen, ja käkätys/huuto oli sen mukaista.
Tovin se lintu pähkäili mihin suuntaan lähtee lentämään, ja sitten ponkaisi matkaan. =) Loppu hyvin, kaikki hyvin. Niin, jos siis minulta kysytään. Eräs kaveri oli täysin eri mieltä. Ja voitte uskoa, että sitä pöytää piti sitten tuijotella vielä monta kertaa sen päivän aikana, ja aina kun parvekkeen ovi kävi, oli meidän leijona menossa sinne myös.
"Vielä mä sen joskus nappaan. odotas vaan ens kertaa..."
Muutaman videonpätkänkin kuvasin tuosta operaatiosta, mutta ne on nyt vieläkin siirtämättä koneelle. Senkin sain ikuistettua videolle, kun lintu lähtee lopulta lätkimään siitä kaiteelta, Lurkin huutaessa taustalla kuin palosireeni. xD
Lupaan laittaa ne heti kun saan aikaiseksi ne siirrettyä. Sellaista lintubongausta meillä harrastettiin. Ja onneksi ei uusia uhreja ole tullut. Kovastihan noita talitinttejä tuossa kaiteella käy notkumassa ja huutelemassa ihan päivittäin. Ja käkätys meillä on sitten sen mukaista.
Kerrankin jotain hyvää seurasi siitäkin, että päätin taas vain siirtää askareita myöhemmälle. =D
Sitten ihan yllättäin se lensi parvekkeen kaiteelle. Siinä vaiheessa Lurkki ja Tumppukin näkivät sen, ja käkätys/huuto oli sen mukaista.Tovin se lintu pähkäili mihin suuntaan lähtee lentämään, ja sitten ponkaisi matkaan. =) Loppu hyvin, kaikki hyvin. Niin, jos siis minulta kysytään. Eräs kaveri oli täysin eri mieltä. Ja voitte uskoa, että sitä pöytää piti sitten tuijotella vielä monta kertaa sen päivän aikana, ja aina kun parvekkeen ovi kävi, oli meidän leijona menossa sinne myös.
"Vielä mä sen joskus nappaan. odotas vaan ens kertaa..."
Muutaman videonpätkänkin kuvasin tuosta operaatiosta, mutta ne on nyt vieläkin siirtämättä koneelle. Senkin sain ikuistettua videolle, kun lintu lähtee lopulta lätkimään siitä kaiteelta, Lurkin huutaessa taustalla kuin palosireeni. xDLupaan laittaa ne heti kun saan aikaiseksi ne siirrettyä. Sellaista lintubongausta meillä harrastettiin. Ja onneksi ei uusia uhreja ole tullut. Kovastihan noita talitinttejä tuossa kaiteella käy notkumassa ja huutelemassa ihan päivittäin. Ja käkätys meillä on sitten sen mukaista.






5 kommenttia:
Luettiin tosi mielenkinnolla, että miten tossa lintujutussa käy ja tulihan se meiän mamikin tohon viereen ja tais sillä olla sydän kylmänä, että toi parvekkeen ovi aukeis teiän mamin toimesta ja Nuu Nuu olis saanu saaliin ;)
Mutta mami sai sit lopulta huokasta helpotuksesta, kun Nuu Nuu ja muukin paikalle kytikseen saapunu kissaporukka jäikin nuolemaan näppejään :o
Mahto teillä oli aika meteli, kun 3:n kopla saatteli sitä lintua matkaan :D
Hieno kuvasarja :)
POJU JA TIIKERI Juu ei meillä kyl olis ollu mitää mahiksia saada sitä tirppaa. Ku eihän me päästä tonne parvekkeelle edes silloin ku sie ei oo lintuja, niin vie vähemmän sit sillon ku sie olis.
Ja eikä toi äiskä kyl olis sitä meille antanu, ei ikinä.
Mut oli se jännä kaveri, kauheen vihasen näkönen hippi. xD
Meiän mami pyys sanoon, että se on mielissään, kun teiänkin mami on samoilla linjoilla tossa lintuasiassa, eikä avannu tota parvekkeen ovee, vaikka meiän mielestä se olis ollu just oikein, että se olis avattu...
Mami taitaa luulla, että joku muu kissanomistaja, joka ei omista samanlaista suojeluvaistoo, kuin meiän mami ja näköjään teiänkin mami niin olis voinu päästää kissansa saalistaan tota lintua ;)
Teillä oli kunnon kissatelkkarilähetys sen linnun takia. :D Ei muakaan päästetä lintujen kimppuun. :( Kollo
POJU JA TIIKERI Taitaa noi äiskät olla tollasia tosi eläinrakkaita. =) Iskä olis varmaan sen vaikka hakenu sisälle meille (ku seki tietää ettei meitä saa päästää parvekkeelle) jos olis ollu kotona. Tai no, tuskin sekää olis saanu lupaa äiskältä siihen...
SIRPA JA KOLLO Oi joo, kerranki saatiin, tai no Nuu Nuu sai, kattoa oikein kunnon live showta tosta olkkarin isosta töllöstä, eli siis ikkunasta. xD
Harmi ku se loppu niin äkkiä, ja ei oo jatko-osia tullu.
Lähetä kommentti