Kärpäsjahtia ja aktivoitu aktiivipallo

Viime kirjoitukseen oli alunperin tarkoitus kertoa myös näistä ihan uusimmista puuhista, mutta kuvat oli vielä kamerassa ja puhelimessa, joten nyt kun ne sain lopultakin siirrettyä koneelle voin kertoa oikein kuvien kera. Ettei vain kukaan epäile että me huijataan. ;D

Me ollaankin oikeastaan koko kesä odotettu niitä kärpäsiä, ja ihmetelty kun ne ei tahdo sisälle tulla (muutamaa uhkarohkeaa yksilöä lukuunottamatta, joiden kohtalo on ollut joko kissan kita, tai meikäläisen toimesta takaisin ulos hyvinkin elävänä :D). No näin isäntäväen mielestä se on ollut vain positiivinen juttu, mutta pojat on ollu vähä eri mieltä. Mikä kesä se nyt on jos ei oo edes kärpäsiä häh?!
Syksy se sitten toi nämä pikkuisen tankissa olevat surisevat suharit melkein väkisin sisään. Kummastelun arvoinen asia tämäkin, että miten ihmeessä ne pääsee sisään, (ja vielä kunnon parvina) kun kaikki räppänät ja ovet on kiinni?! No, keinot ne on nähtävästi kärpäsilläkin. >=D

Parisen viikkoa sitte, kun nämä siipisankarit päätti tehdä ensimmäisiä vierailuja, koko kööri paikansi yhden kärpäsen olkkarin ikkunasta. Tai isot pojat huomasi, tässä vaiheessa Lurkki vasta miettii että mitä me tuijotetaan.

Mutta sitten se lensi pois. Tumppu luuli että se meni varmaan pihalle, Nuu Nuu on ihan varma että se lensi jonnekkin katonrajaan.Isojen miettiessä minne se meni, onnistui Lurkki bongaamaan sen, ja liian myöhään ne toiset tajusi kärpäsen olinpaikan. Tai viimeisen olinpaikan. Tässä vaiheessa Lurkki the kärpäslätkä popsi jo kaiffarin napaansa.
Isojen poikien onneksi noita kärpäsiä tosiaan on riittänyt, ja jokainen on saanut kyllä metsästää ja syödä niitä ihan tarpeeksi. =)

Pari viikkoa sitten saatiin tutuilta säkki raksuja, kun niiden kissa ei raksuja oikein syö. Ajatushan oli hieno, antaa ne talouteen jossa asustaa kolme kollia. Kyseessä kuitenkin oli ihan perus kaupan raksuja, ja meillä ei niihin myrkkyihin olla pariin vuoteen kajottu. Ihan juuri senkin takia mitä kökköä ne on, ja suurin syy siihen että aikoinaan siirryttiin ihan kokonaan eläinkaupan laadukkaisiin raksuihin, on se että Nuu Nuun massu menee sekaisin noista vehnä kekseistä. Eli vehnä allergiaa. Myös Tumpun mahalaukku palauttaa vehnä mössöt joskus takaisin, mutta enemmänkin märkäsapuskoista. Meillä siis vehnä on ei listalla.

Mietinkin siinä että mitä näille raksuille teen, ja päätin että kun Lurkilla on teräsvatsa, ja Tumppukin kuitenkin sietää näitä raksuja jonkin verran, niin laitetaanpa vähän telakalla ollut aktiivipallo taas aktiivikseksi. =D
Tarkoitus siis oli näin saada ne oikeisiin suihin, ei pitänyt olla sitä riskiä että Nuu Nuu sen pallon perässä juoksee, oli siellä sitten mitä tahansa raksuja.
Niin no, toisin kävi. En tiedä muistiko Nuu Nuu sitten tämän pussin ulkonäön, vai toiko ne tuoksut mieleen sen, että nyt on talossa entisiä lempi raksuja...
Meillä meinattiin totaalisesti hullaantua kun istahdin se pussi kädessä ensin sohvalle tutkimaan sen sisältöä. Tumppu oli tulla ensimmäisenä repimään koko pussin kädestä. Sitten Nuu Nuu huomasi mitä pussia kanniskelin, ja huuto alkoi. Tätä ei ole tapahtunut ikinä muiden ruokien kohdalla. Kyllähän niitä pusseja käydään nuuskimassa jne, mutta ikinä ei tälläistä reaktiota ole tullut. Menin lattialle lataamaan palloon raksuja, josta ei meinannut tulla mitään. Nuu Nuu tunki väkisin päätään pussiin, yritti napata aina kädestä niitä raksuja, ja Tumppu pyöri kuin päätön kana ympärillä. xD
Lurkki taas tajusi homman nimen vasta siinä vaiheessa kun kuuli että ensimmäiset raksut kolahti palloon, mutta katsoi parhaakseen pysytellä pois isojen poikien jaloista. Muutaman raksu annoin Nuu Nuulle syötäväksi, ja sillä välin laitoin pallon vireeseen ja lattialle. Yleensä tässä vaiheessa Nuu Nuu viimeistään lähtee paikalta pois. Hullun puuhaa moinen, miksi tehdä kova työ niiden raksujen eteen kun voi vain kävellä ruokakipolle ja huutaa. Näin siis Nuu Nuu tuntuu aina ajattelevan. Tällä kertaa näin ei käyny.

Tumppuhan lähti sitä heti tapansa mukaan pyörittelemään, Lurkin tullessa perässä ja syöden melkein kaiken. Ja Nuu Nuu päätti sitten että minähän haluan jaolle myös.Ongelmahan oli taas siinä, että pallon pyörittäjistä ei päästy yksimielisyyteen, ja sitä vain tuijotettiin.
"Onks toi taas rikki, vai mikä sitä vaivaa? Haloo pallo, sylje ny niitä raksuja pihalle, me odotetaan täs."
"Hei ruokapallo, ooksää elos vie?!"
"No voi ny. Se meni Nuu Nuun työ, miten me ny saadaan sieltä mitää ku se ei tajua sitä pyörittää?!"
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Pallo saatin tyhjäksi, ja Nuu Nuukaan ei oksentanut. =D Raksujen määrä kuitenkin pysyi sen osalta niin vähäisenä, mutta kyllähän sitä vähän jännityksellä odotti että mitä tapahtuu.
Aktiivipalloa ei nyt tämän jälkeen olla käytetty, mutta tarkoitus olisi taas tänään se ladata toimintaan. Ja tällä kertaa täyttää se niin ettei kukaan näe mistä pussista ne nappulat sinne menee. Eipä tuota Nuu Nuuta nyt paljoa uskalla kuitenkaan täyttää pahaa tekevillä nappuloilla. Ei sen puoleen, että toisiakaan tarvitsisi. Pari kolme kertaa kuussa kun vähän saavat niitä popsia, niin se riittää. Sillä menolla niistä taitaa kyllä mennä päiväys jo ennen kuin pussin pohja häämöttää. <=D

Sellaista siis parisen viikkoa sitten. Ja tässä välissä on tapahtunut ties vaikka ja mitä, niistä kerrotaan sitten pian, ei nyt kuitenkaan vielä tässä samassa. Saatte odotella. ;D