Päivityksiä ja päivittelyjä

Niin kiire ei saa olla, etteikö ehtisi meidän kuulumisia turista. =)

No, kiirettä on pitänyt, ja pitää edelleen. Viime viikko menikin sitten erittäin oudoissa tunnelmissa, tuli käytyä läpi aikalainen tunneskaala. Viikko kun alkoi ikävästi, maanantai illalla tuli suruviesti minun äitiltä, paappa oli kuollut. =(
Siitä surusta vaihdettiin sitten keskiviikko päivällä vähän iloisempiin ajatuksiin, jatkettiin torstai vähän ilon, pelon ja suoraan sanottuna vitutuksen tunnetiloissa. Lopulta perjantai iltapäivällä sain vaihtaa kaiken tämän iloon, aloitan heinäkuun puolivälissä työt (tai työharjoittelun nyt alkuun jos ei heti sitä työsopimusta tehdä), ja se on mahtavaa se. =D
Siinä se viikko kyllä meni niin äkkiä ettei edes huomannut kun olikin jo taas loppuviikko.

Nyt sitten on tiedossa parikin reissua kotopuoleen Etelä-Pohjanmaalle, ensin juhannuksen viettoon karautetaan ukon kanssa torstaina, ja sitten kuun viimeisenä lauantaina on paapan hautajaiset. =(

Mutta se riittäköön minusta. Vaihdetaan aihetta näihin meidän tähtiin. =) Pojillakin on riittänyt tekemistä, tai toisilla, toisilla ei.
Nuu Nuu löysi yksi päivä hyvän asennon nukkua, mikäs siinä lötköttäessä ja katsellessa punaisia unia. ;DVälillä on pitänyt tietenkin tiirailla pihallekkin. Liekö se poika aurinkoa odottamassa. Möllykkään kun ei pahemmin viime viikolla näkynyt. Nuu Nuu viettikin viime viikon aika rennoissa merkeissä, ei jaksanut pahemmin tehdä mitään raportoitavan arvoista. <=DMutta Lurkki sen sijaan keksi, ja löysi. Sisälle oli päässyt pieni koppakuoriainen, tai muu ötökkä. Meidän iso pieni petohan ei oikein tiennyt mitä sen kanssa tehdä, ja tuijotteli vain. Kerran onnistui kaatamaan sen selälleen, kerran se jo käveli toisen nenänvartta pitkin, ja sitten kun se pirulainen meni tassuun, päätti poika jopa pelätä sitä. Ei niin saa tehdä, mennä nyt toisen tassuun ilman toisen lupaa. >=DJa kun ei siitä touhusta tullut mitään, päätin päästää ötökän päiviltään. Lurkki sen verran ehti sitä taputella, että ei sitä voinut enää päästää ulos. Sittenhän tulikin hätä, mihin se nyt meni?! Apuun kiiti siis Tumppu, ja yhdessä koitettiin etsiä öttiäistä. Tumppu oli ihan varma että se meni tuolille, Lurkki nuohosi pöydän alta.
"Onkohan se toi, vai roskako tuo on?"
Kovasti etsittiin, mutta ei vain löytynyt. Nuu Nuun mielestä ötökät voi unohtaa, pihalla on paljon parempia ötököitä. =)
Ötökkä jahdin lisäksi Tumppu päätti taas pitkästä aikaa makoilla jo pentuna löydetyssä paikassa. Kukkapöydän alla ringissä. =D Kasvihuone kun on siirretty ulos, niin pöytäkin sai tulla takaisin omalle paikalleen, ja Tumppu oli siitä mielissään.Lurkki taas ei ollut yhtään mielissään kun vaihdoin olkkariin verhot.
"Ja tälläset pistit taas, miten mä täälä nyt oon piilos häh?! Nää on kauhian lyhyet!"
Mutta johan unohtui mököttäminen kun kaivettiin läähätin lelu esiin. Sen perässä on niin mukava hyppiä. =) Niin mukava, että saatiin se keppi jo poikki.Eilen illalla me ton ukkelin kanssa saatiin valmiiksi meidän "tuliainen" kotopuoleen. Hautakivi minun ja siskoni entisen koiran haudalle, se on ollut suunnitelmissa jo vuoden päivät. Ja kun ilmaiseksi saa, niin kyllä kelpaa. xD Kirjaimet kiillotettin ja liimattin itse vielä, ja nyt onkin kädet saaneet kunnon kuorinnan, ja kynnet viilattu muodottomiksi. Santapaperi ja vesi, kunnon manikyyri. <=D Tumppu kävi sitä sitten aamulla ihmettelemässä. "Miks tää täs lelukopan päällä on?"

Sinä näin pikaisesti kerrottuna meidän tuhinoita ja kuulumisia. Katsotaan jos ehdin vielä ennen torstaita laittaa juhannus toivotuksia. =)