Ihana perjantai!

Perjantai oli kiva päivä, käytiin taas vierailulla eläinkaupassa. Pojat sai kunnon ruokalastin, joka sai ruokakaapinkin melkein natisemaan liitoksistaan. <=D Kyllähän ne sinne saatiin mahtumaan, vain yksi hylly piti ottaa irti, ja laittaa ylähyllyn tavarat uuteen järjestykseen. Nämä eväät kestää taas hetken aikaa >=D Lurkki tuli tutkailemaan lopputulosta, kun ruuat lopulta oltiin saatu siirrettyä pusseista kaappiin.

" Jotain meille kuuluvaa tuolla pöydällä nyt kyllä vielä on. Nenä sanoo niin, ja nenä ei koskaan ole väärässä."

Piti tyytyä katselemaan, sattuu olemaan kielletty pöytä (mutta kukaan ei ole kieltämässä öisin pöydällä olo ;D), ja vartijakin on vieressä.

"Ja kyllä, toi pahvilaatikko on meidän sapuskalaatikko, ja vielä auki! Mikä suuri houkutus olisi vähän käydä katselemassa sinne sisään..."

"Ja hei, täs on tää meidän raksukauha, mitä seki täs tekee. Ja tyhjäkö se on?!"

Raksumitta osoittautui tyhjäksi, mutta vielä on tarkistamatta oliko siellä laatikossa niitä hyviä Mmmmm ruokapussukoita. =) Suuri pettymys kyllä taisi olla se, että myös laatikko oli tyhjä.

Mutta eipä hätää, kaikki on kaapissa hyvässä tallessa. =D

Valtavan ruoka määrän lisäksi tuli sitten ostettua pari leluakin. Se laserpointter, joka saikin ensimmäisellä kerralla pojat vähän ymmälleen. Nuu Nuu tajusi heti mikä on homman nimi, ja lähti metsästämään sitä punaista pistettä. Mutta koska matot oli poissa, ei oikein jarrut kunnolla toiminut, ja herra kolahti ovea päin. <=D Tumppu lähti valon perään niin kovalla kiireellä, että tippui pöydältä. Lurkki se vasta menikin ymmälleen katsellessaan taas isojen kollien temmellystä, että päätti ottaa varovaisesti ja tyytyi aluksi vain vähän juoksemaan pilkun perässä.

Tämä onkin nyt osoittautunut Nuu Nuun ja Lurkin lempileluksi, ja välillä tuntuu että pitäisi olla kaksi pointteria. Tumppua ei oikein kiinnosta pisteen perässä ravaaminen, mutta silloin kun sillä osoitetaan seinään, voi sitä yrittää pyydystää suuhun. Ja myös kevyt kävely pisteen perässä on mieluisaa. Tyytyy kuitenkin vain seurailemaan vierestä noiden kahden remuamista.

Ehkä parempi niin, Nuu Nuu kun innostuu, niin siinä on kaatua jopa leikittäjä. Etenkin kun käännökset menee pitkäksi ja keilapallo Nuu Nuu tulee päin. xD

Toinen uusi lelu oli sitten microchip hiiri, mutta kuten jo epäilin, sillä leikkiminen on hankalempaa. Ja miksi?! No siksi että Lurkki oli samantien syödä sen. Häntä piti amputoida ensimmäisenä, sitten lähti korvat, ja lopuksi koko lelu oli laitettava piiloon. Poika oli jo kovaa vauhtia melkein nielemässä koko lelua, ja repi karvoja irti.

Nuu Nuuta kiinnosti kovasti hiiren piipitys, mutta eihän sillä saanut leikkiä, kun Lurkki kävi sen aina varastamassa. Pitäisi vissiin laittaa Lurkki aina muualle siksi aikaa että toiset saa sen kanssa peuhata. Mutta sekään ei tule onnistumaan. Toi jugeboxihan ei hiljaa pysy suljettujen ovien takana, ja hätä sille tulee. Silloin isot pojat juoksee salamana oven taakse huutelemaan toiselle takaisin. Kukas silloin sitten leikkii?! <=D

No, ehkä me jotain keksitään.